Lappeenrannan kaupungin tervehdys
Kaupunginjohtaja Kimmo Jarva

Arvoisat Lappeen kotiseutuyhdistyksen edustajat
Arvoisat kotiseutupäivän osanottajat

Kiitän lämpimästi kutsustanne saapua viettämään kotiseutupäivää kanssanne.

Edellisen kerran olin tuomassa kaupungin tervehdystä Lappeen kotiseutupäiville vuoden 2012 juhlassa. Tuolloin olin ollut Lappeenrannan kaupunginjohtajana vasta vajaan vuoden.

Nyt – kaksi vuotta myöhemmin – tunnen itseni jo paikkakuntalaiseksi muiden joukossa. Kotiutumistani ovat edistäneet ennen kaikkea karjalaisten ihmisten välittömyys ja tuttavallisuus.

Hyvät kuulijat

Kylien uutena haasteena, mutta ennen kaikkea mahdollisuutena pidän lähidemokratian kehittämistä.
Parhaillaan on lausuntokierroksella hallituksen esitys uudeksi kuntalaiksi. Siinä korostetaan ihmisten osallisuuden edistämistä kunnallisessa päätöksenteossa aina suunnitteluvaiheesta alkaen.
Lakiesityksen mukaan kuntia ei velvoitettaisi ottamaan käyttöön tiettyjä, ennakkoon määrättyjä osallistumisen ja vaikuttamisen tapoja. Näin varattaisiin kunnille mahdollisuus paikallisiin ratkaisuihin, joiden puntarointi jää valtuustojen tehtäväksi.
Mielestäni on selvää, että jos kunnat laajenevat nykyisestä, on varmistettava, että kaikki kulmakunnat saavat äänensä kuuluville. Jo nykyiselläänkin Lappeenrannan alue on niin laaja, ettei asioita valmisteleva viranhaltija voi millään tuntea kaikkien kylien paikallisia olosuhteita ja tarpeita riittävän hyvin.
Olemmekin kehittäneet Lappeenrannassa jo pitkään asukkaidemme vaikuttamisen kanavia muun muassa asukastoiminnan keinoin. Asukastoiminnan ansiosta paikallista tietoa kanavoituu päätöksentekijöille ja kontaktit kylille säilyvät elävinä.
Ennakoidun aikataulun mukaan uusi kuntalaki ehtii juuri astua voimaan ennen valtuustokauden vaihtumista. Käytännössä kuitenkin uuden kuntalain edellyttämä kuntalaisten vaikuttamiskanavien vakiinnuttaminen jää seuraavan valtuuston huoleksi.
Olivatpa paikalliset ratkaisut millaisia hyvänsä, lähidemokratia lisääntyy entisestään. Kylillä onkin oltava valppaana, jotta omat edustajat löydetään esimerkiksi mahdollisiin alueellisiin toimielimiin.
Onneksi olemme Lappeenrannassa aloittaneet lähidemokratian luomisen jo vuosia sitten, koska toimintakulttuurien muutokset ja niihin tottuminen ottavat oman aikansa. Matkan varrella esiin nousee varmasti kysymyksiä, joita ei ole huomattu järjestelmää luodessa miettiä. Jo tässä vaiheessa kannattaisi pohtia esimerkiksi sitä, tarvitsevatko kyläedustajat tehtäväänsä koulutusta ja jos tarvitsevat, kuinka se järjestetään.
Lakiesityksestä nousee esille sekin, että kuntien järjestämiä palveluja käytetään yhä enemmän yli kuntarajojen. Siksi laki laajentaisi aloiteoikeutta kunnan varsinaisten asukkaiden lisäksi myös palvelujen käyttäjille riippumatta siitä, missä kunnassa he ovat kirjoilla.
Lakiesityksessä arvostetaan myös eri-ikäisten ihmisten mielipidettä: Lappeenrannassa kuten monissa muissakin kunnissa jo vakiintuneista vanhusneuvostoista ja nuorisovaltuustoista tulisi lakisääteisiä elimiä.
Lappeenrannassa olemme sisällyttäneet kuntalaisten osallisuuden edistämisen Lappeenranta 2028 -strategian yhdeksi punaiseksi langaksi. Strategiaa luodessamme olimme kuntalakia edellä, kun kartoitimme kuntalaisten näkemyksiä kotikaupunkinsa tulevaisuudesta strategiakyselyllä. Huomatkaa, että vastaajilla oli mahdollisuus ottaa kantaa myös talouden suunnitteluun.
Eikä kyselyyn vastattu turhaan: kuntalaisten kannanotot näkyvät monin tavoin niin valtuustokauden mittaisissa kuin pitkän aikavälinkin tavoitteissa.

Arvoisat läsnäolijat
Olemme puhaltaneet eloa maaseutukyliimme myös lukuisilla erilaisilla kylähankkeilla. Onneksi eri puolilta Lappeenrannan maaseutua on löytynyt ? leikillisesti sanottuna ?kylähulluja, jotka ovat jalostaneet ideoitaan ehdotuksiksi ja innostaneet muitakin kyläläisiä mukaan niitä toteuttamaan.
Päättyvällä Manner-Suomen maaseutuohjelman ohjelmakaudella Lappeenrannan kaupungin alueella oltiin mukana peräti 61 eri hankkeessa. Kaupungin oman vuosittainen kehittämispanostus on ollut noin 60 000 euroa.
Kylähankkeissa on saatu paljon aikaan ja myös uudelle ohjelmakaudelle jää tekemistä. Haluan korostaa, että aikaansaannosten kanssa yhtä tärkeää on, että samalla vanhan ajan talkoohenki on herätetty henkiin ja yhteisöllisyys lisääntynyt. Myös monenlaiset isiltä ja äideiltä perityt taidot ovat välittyneet eteenpäin.
Maaseutu pysyy elävänä vain, jos kylillä on asukkaita ja maita viljellään. Tulevaisuuden näkökulmasta katsottuna on erittäin tärkeää, että maaseudun ammateissa tarvittavat taidot välittyvät seuraaville sukupolville ja maat säilyvät viljelykelpoisina. Tuskin meistä kukaan haluaisi, että kaikki elintarvikkeet ruokapöydässämme ovat ulkomaista tuontitavaraa.
Me kuluttajat voimme omilla valinnoillamme vaikuttaa ratkaisevasti siihen, mitä ruokapöydissämme tarjotaan. Jotta lähiruuan tuottajien työ kannattaisi ja he saisivat siitä elantonsa, valitkaamme siis lähiruokatuotteita. Elävä kaupunki tarvitsee ympärilleen elävän maaseudun.
Maa- ja metsätalouden koulutuksella on Etelä-Karjalassa pitkät perinteet. Viime vuosina koulutusta on sopeutettu ajan vaatimusten ja alan muutosten mukaiseksi. Nykyisin – perinteisen maatalousalan koulutuksen sijasta ? Saimaan ammattiopisto Sampossa on maaseudun yrittäjille tai yrittäjiksi aikoville on tarjolla verkkokoulutusta, jonka keskeisenä tavoitteena on monipuolistaa tilojen yritystoimintaa.
Peruskoulunsa päättäneille nuorille puolestaan tarjotaan Ruokolahdella järjestettävän metsäalan koulutuksen lisäksi ympäristönsuunnittelun ja rakentamisen koulutusta.
Mielenkiintoista on muun muassa nähdä, ryhtyvätkö uudistuneen koulutuksen kasvatit tuotteistamaan mittavasta kiviteollisuudestamme kertyvää raakakiveä. Ympäristörakentamisesta saattaisi hyvinkin kehittyä Lappeenrannan maaseudulle kannattavaa liiketoimintaa.”

Arvoisat Lappeen kotiseutupäivien osanottajat
Paikkakuntalaiseksi kasvamisessa on tärkeää, että tuntee seudun historiaa. Pelkästään kirjoja lukemalla historian käänteet eivät kuitenkaan tule tarpeeksi läheisiksi, vaan niistä on kuultava myös paikallisten ihmisten kertomana.
Seudun asukkaiden kanssa tarinoidessani olen huomannut, kuinka tärkeää ? varsinkin täällä rajaseudulla ? on käydä läpi historian vaiheita ja kuulla, kuinka paikalliset ihmiset itse tai heidän vanhempansa ovat ne kokeneet.
Tänä vuonna muistelemme yhdessä Simolan pommituksia, joista tuli kesäkuussa kuluneeksi 70 vuotta. Varsin koskettavaa on kuulla tuolloin paikalla olleiden ihmisten kertomuksia.
Onneksi aika parantaa haavoja, mutta ennen kuin ne paranevat, tapahtunutta on käytävä läpi ja muisteltava vielä vuosikymmenten jälkeenkin.
Lappeen kotiseutuyhdistys tekee arvokasta työtä pitäessään yllä paikallista identiteettiä ja järjestämällä tilaisuuksia, joissa voimme tavata toinen toisiamme ja käydä läpi yhteistä historiaamme. Yhdessä voimme surra menetyksiä ja iloita edistyksestä. Samalla yhteenkuuluvuuden tunne lisääntyy ja paikallinen identiteetti vahvistuu. Näin myös seudulle muualta muuttaneet saavat tilaisuuden juurtua uudelle kotiseudulleen.
Kiitän lämpimästi Lappeen kotiseutuyhdistystä tämän kotiseutupäivän järjestämisestä.

Toivotan teille kaikille hyvää ja lämminhenkistä kotiseutupäivää.