Lappeen Kotiseutuyhdistys

yhdistyksen säännöt

LAPPEEN KOTISEUTUYHDISTYKSEN SÄÄNNÖT

Muutosilmoitus yhdistysrekisteriin, sääntömuutos
Rekisteröity 28.11.2017
Nimihistoria Lappeen Kotiseutuyhdistys 07.10.1991
Merkitty rekisteriin 28.12.1992

NIMI: Lappeen Kotiseutuyhdistys ry

KOTIPAIKKA: Lappeenranta

1.     Yhdistyksen nimi ja kotipaikka
Yhdistyksen nimi on Lappeen Kotiseutuyhdistys ry, sen kotipaikka ja toimialue on Lappeenranta

2.     Yhdistyksen tarkoituksena on
- kotiseudun kaikinpuolinen kehittäminen paikallisten erityispiirteiden pohjalta,
- elinympäristön laadun parantaminen ja ihmisten viihtyvyyden lisääminen,
- kotiseututietouden lisääminen, kotiseutuhengen ylläpitäminen ja omatoimisuuden voimistaminen
- sekä kotiseudun kulttuurin vaaliminen ja edistäminen.

 Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys
- toimii kotiseutuhengessä alueella etujärjestönä, on yhteistyössä kunnallishallinnon kanssa ja vaikuttaa päätöksentekoon,
- tekee aloitteita ja esityksiä sekä antaa lausuntoja viranomaisille,
- toimii alueensa asukkaiden ja yhteisöjen yhdyssiteenä,
- seuraa kotiseudun aineellista ja henkistä kehitystä sekä tekee siihen liittyviä selvityksiä ja tutkimuksia,
- harjoittaa kotiseututietoutta lisäävää julkaisu- ja kustannustoimintaa,
- edistää perinteiden, historian ja nykypäivän tallentamista sekä luonnon- ja kulttuuriympäristön vaalimista
- harjoittaa museotoimintaa ja tukee paikallista kotiseutuarkistoa,
- ylläpitää paikalliselle kotiseututoiminnalle tarpeellisia tiloja,
- järjestää kokouksia, kotiseutupäiviä ja muita kulttuuritilaisuuksia, näyttelyitä, talkoita sekä kulttuurimatkoja ja opintoretkiä,
- järjestää koulutusta sekä tiedottaa aluettaan ja omaa toimintaansa koskevista asioista
- toimii yhteistyössä Suomen Kotiseutuliiton, maakunnan liiton ja kotiseututyön aluejärjestön kanssa

Yhdistyksellä on oikeus toimintansa tukemiseksi ottaa vastaan avustuksia ja lahjoituksia, omistaa ja hallita toimintaansa varten tarpeellista kiinteää omaisuutta, harjoittaa tarkoituksensa toteuttamiseksi pienimuotoista muistoesineitten myyntitoimintaa sekä kustannustoimintaa sekä asianmukaisella luvalla järjestää arpajaisia ja rahankeräyksiä.

3.     Jäsenet
Yhdistyksen jäseneksi voi liittyä jokainen, joka hyväksyy yhdistyksen tarkoituksen ja säännöt.
Jäsenet hyväksyy hakemuksesta yhdistyksen hallitus.

Yhdistyksen jäseniä ovat:
1. Varsinaiset jäsenet, 2. kannattajajäsenet ja 3. kunniajäsenet.

 Varsinaisia jäseniä voivat olla 15 vuotta täyttäneet henkilöt, kannattajajäseniä oikeuskelpoiset yhteisöt. Kannattajajäsenillä ei ole äänioikeutta yhdistyksen kokouksissa. Varsinaiset jäsenet ja kannattajajäsenet hyväksyy hallitus, kunniajäsenet kutsuu hallituksen esityksestä yhdistyksen kokous.

 Kunniajäseneksi voidaan kutsua yhdistyksen toimintaan erityisen ansiokkaasti osallistuneita tai sen tavoitteita merkittävällä tavalla tukeneita henkilöitä.

 Varsinaiset jäsenet ja kannattajajäsenet maksavat vuosittain vuosikokouksen erikseen kummallekin jäsenryhmälle määräämän jäsenmaksun. Kunniajäsenellä ei ole jäsenmaksuvelvoitetta. Jäsenyys lasketaan alkavaksi siitä ajankohdasta, jolloin jäsenyys on hyväksytty. Saavutetut jäsenoikeudet säilyvät.

4.     Jäsenen eroaminen ja erottaminen
Jäsenellä on oikeus erota yhdistyksestä ilmoittamalla siitä kirjallisesti hallitukselle tai sen puheenjohtajalle taikka ilmoittamalla erosta yhdistyksen kokouksessa merkittäväksi pöytäkirjaan. Hallitus voi erottaa jäsenen yhdistyksestä, jos jäsen on jättänyt erääntyneen jäsenmaksunsa maksamatta tai muuten jättänyt täyttämättä ne velvoitukset, joihin hän on yhdistykseen liittymällä sitoutunut tai menettelyllään yhdistyksessä tai sen ulkopuolella huomattavasti vahingoittanut yhdistystä tai ei enää täytä laissa taikka yhdistyksen säännöissä mainittuja jäsenyyden ehtoja.

5.     Liittymis- ja jäsenmaksu
Jäseniltä perittävän liittymismaksujen ja vuotuisten jäsenmaksujen suuruudesta päättää vuosikokous.

6.     Hallitus
Yhdistyksen asioita hoitaa hallitus, johon kuuluu vuosikokouksessa valitut puheenjohtaja ja kahdeksan muuta jäsentä sekä kahdeksan varajäsentä.
Puheenjohtajan toimikausi on kolme vuotta. Hallituksen jäsenten toimikausi on kolme vuotta. Hallituksen jäsenistä 1/3 on vuosittain erovuorossa. Ensimmäisenä vuotena erovuoroisuus määrätään arvalla. Hallituksen jäsen voidaan valta enintään kolmeksi kolmivuotiskaudeksi peräkkäin.

 Hallituksen toimikausi on vuosikokousten välinen aika. Hallitus valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan sekä ottaa keskuudestaan tai ulkopuoleltaan sihteerin, rahastonhoitajan ja muut tarvittavat toimihenkilöt.
Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan kutsusta, kun he katsovat siihen olevan aihetta tai kun vähintään puolet hallituksen jäsenistä sitä vaatii. Hallitus on päätösvaltainen, kun vähintään puolet sen jäsenistä, puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja mukaan luettuna on läsnä.
Hallituksen kokoukseen voidaan osallistua hallituksen niin päättäessä myös postitse taikka tietoliikenneyhteyden tai muun teknisen apuvälineen avulla kokouksen aikana tai ennen kokousta.
Äänestykset ratkaistaan ehdottomalla ääntenenemmistöllä. Äänten mennessä tasan, ratkaisee puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa.

7.     Yhdistyksen nimen kirjoittaminen
Yhdistyksen nimen kirjoittaa hallituksen puheenjohtaja, varapuheenjohtaja, sihteeri tai rahastonhoitaja, kaksi yhdessä. Hallitus voi määrätä muun henkilön yksin kirjoittamaan yhdistyksen nimen.

8.     Tilikausi ja tilintarkastus
Yhdistyksen tilikausi on kalenterivuosi. Tilinpäätös tarvittavine asiakirjoineen ja hallituksen vuosikertomus on annettava toiminnantarkastajille viimeistään kuukautta ennen vuosikokousta. Toiminnantarkastajien tulee antaa kirjallinen lausuntonsa viimeistään kaksi viikkoa ennen vuosikokousta hallitukselle.

 9.     Yhdistyksen kokoukset
Yhdistyksen vuosikokous pidetään vuosittain hallituksen määräämänä päivänä helmi - huhtikuussa. Yhdistyksen kokoukseen voidaan osallistua hallituksen tai yhdistyksen kokouksen niin päättäessä myös postitse taikka tietoliikenneyhteyden tai muun teknisen apuvälineen avulla kokouksen aikana tai ennen kokousta.

Ylimääräinen kokous pidetään, kun yhdistyksen kokous niin päättää tai kun hallitus katsoo siihen olevan aihetta tai kun vähintään kymmenesosa (1/10) yhdistyksen äänioikeutetuista jäsenistä sitä hallitukselta erityisesti ilmoitettua asiaa varten kirjallisesti vaatii. Kokous on pidettävä kolmenkymmenen vuorokauden kuluessa siitä, kun vaatimus sen pitämisestä on esitetty hallitukselle.

Yhdistyksen kokouksissa on jokaisella varsinaisella jäsenellä ja kunniajäsenellä yksi ääni. Kannattaja-jäsenillä on kokouksessa läsnäolo- ja puheoikeus. Yhdistyksen kokouksen päätökseksi tulee, ellei säännössä ole toisin määrätty, se mielipide, jota on kannattanut yli puolet annetuista äänistä. Äänten mennessä tasan ratkaisee kokouksen puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa.

10.  Yhdistyksen kokousten koollekutsuminen
Hallituksen on kutsuttava yhdistyksen kokoukset koolle vähintään seitsemän vuorokautta ennen kokousta jäsenille postitetuilla kirjeillä, sähköpostilla tai yhdistyksen kotipaikkakunnalla ilmestyvässä sanomalehdessä.

11.  Vuosikokous
Yhdistyksen vuosikokouksessa käsitellään seuraavat asiat:

1.     kokouksen avaus
2.     valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja tarvittaessa kaksi ääntenlaskijaa
3.     todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
4.     hyväksytään kokouksen työjärjestys
5.     esitetään tilinpäätös, vuosikertomus ja toiminnantarkastajien lausunto
6.     päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja muille vastuuvelvollisille
7.     vahvistetaan toimintasuunnitelma, tulo- ja menoarvio sekä liittymis- ja jäsenmaksujen suuruus
8.     valitaan hallituksen puheenjohtaja ja muut jäsenet erovuoroisten tilalle
9.     valitaan yksi toiminnantarkastaja ja varatoiminnantarkastaja
10.  käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat

Mikäli yhdistyksen jäsen haluaa saada jonkin asian yhdistyksen vuosikokouksen käsiteltäväksi, on hänen ilmoitettava siitä kirjallisesti hallitukselle niin hyvissä ajoin, että asia voidaan sisällyttää kokouskutsuun.

12.  Sääntöjen muuttaminen ja yhdistyksen purkaminen
Päätös sääntöjen muuttamisesta ja yhdistyksen purkamisesta on tehtävä yhdistyksen kokouksessa vähintään kolmenneljäsosan (3/4) enemmistöllä annetuista äänistä. Kokouskutsussa on mainittava sääntöjen muuttamisesta tai yhdistyksen purkamisesta. Yhdistyksen purkautuessa käytetään yhdistyksen varat yhdistyksen tarkoituksen edistämiseen purkamisesta päättävän kokouksen määräämällä tavalla. Yhdistyksen tullessa lakkautetuksi käytetään sen varat samaan tarkoitukseen.